Nordwest III

Tyyppi : GUY 33
Valmistettu : 1980 Paraisilla
Lippukunnalla : 1987 – 1998
Pituus : 10.2 m
Leveys : 2,92 m
Syväys : 1,80 m
Purje pinta-ala : 51 m3
Moottori : Volvo Penta MD5B 7,5 hv
Muita varusteita : jääkaappi, kaasuliesi, meri-vhf ja NMT-puhelin.
Nukkumapaikat 6:lle hengelle ja katsastettu A1 luokan mukaisella varustuksella.

 

Historia

Lippukunnan jäsenmäärä vakiintui 1980-luvulla nykyisiin uomiinsa. Samoin havaittiin hankitun veneen kokoluokan olevan suurin piirtein oikea. Tarkoitus oli että alus olisi kahden pätevän henkilön hallittavissa ja loput miehistöstä voi olla koulutettavia. Aika ja meripeninkulmat söivät alusta, jonka heikoimmaksi lenkiksi osoittautui aina pätkivä Wickström W-2 apumoottori. Kahdeksankymmentäluvun puolivälissä Norwest II:n kippari Esa Heikkilä siirtyi sivuun ja partioaluksen päälliköksi valittiin Matti Roine syksyllä 1986. Näihin aikoihin todettiin silloisen koulutusaluksen olevan suuren peruskorjauksen tarpeessa. Alukseen olisi pitänyt uusia moottori, juokseva riki (=mastossa oleva köysistö, muun muassa purjeiden nostimet), purjeita ja muuta pienempää. Tämä kaikki olisi tullut maksamaan niin paljon, että päätettiin myydä vanha vene pois sekä etsiä tilalle uudempi ja ehompi purjealus. Lippukunnan johtajaneuvosto ja Raision Seurakunnan talousjohtaja siunasivat suunnitelman.

Nordwest II:n myynti-ilmoitus laitettiin Helsingin venenäyttelyn ilmoitustaululle sillä seurauksella, että eräs helsinkiläinen opettaja otti yhteyttä ja osti veneen. Nordwest II purjehdittiin Helsinkiin keväällä 1986. Kesän 1986 lippukunta oli ilman venettä, mutta pinnan alla kävi kuumeinen pyörinä uuden aluksen löytämiseksi sekä rahoituksen järjestämiseksi. Ensimmäiseksi tehtiin syksyllä hankintaesitys LA-35 tyyppisestä purjeveneestä. Vene oli omatekoinen ja se oli maannut laiturissa jo jonkin aikaa. Vaikka LA-35 oli hieman homeinenkin, niin hankinta- ja kunnostuskustannusten oletettiin pysyvän kohtuullisina. Veneen omistaja ei kuitenkaan lämmennyt tarjouksesta.

Vene-ehdokkaita oli useita kuten Esperanza 35 ja Colin Archer. Kuitenkin silloisiin sisätila-, rahoitus- ja purjehdusominaisuus-vaatimuksiin vastasi parhaiten Guy 33 tyyppinen purjevene, joita käytiin katsomassa muutamia. Guy 33 on suunniteltu hieman kilpavenetyyppiseksi ja sopi lippukunnan koulutuskäyttöön laajan purjevalikoimansakin vuoksi. Alus oli sisätiloiltaan hieman edeltäjäänsä pienempi, mutta ihastusta aiheutti tiski/uimaperä, joka kynti suoraan meressä. Keväällä 1987 löydettiin Nordwest III:n nimeä kantamaan alus Piikkiön Harvaluodon lossirannasta pressujen alta.

Vene kirjattiin Suomen Partiolaisten alusrekisteriin numerolla 413. Veneen purjenumero oli L-1871 ja purjepinta-ala oli 51 neliömetriä ilman 64 neliömetrin spinaakkeria. Vene oli 30 senttiä edeltäjäänsä lyhyempi ja 52 senttiä leveämpi. Syväystä oli tullut 10 senttiä enemmän ja uppoumasta oli hävinnyt 0,2 tonnia. Veneen oli suunnitellut Guy Lönngren ja se oli tehty 1980 Paraisilla. Uutta varustuksessa oli vesi WC sisätiloissa.

Nordwest III haettiin edelliseltä omistajalta Erkki Nymanilta Raisionlahdelle kesän kynnyksellä 1987. Veneellä osallistuttiin samana kesänä Rauman Satahanka-leirille. Veneen kastetilaisuus pidettiin 27. syyskuuta Talviaikaan tasatahtia -leirin yhteydessä Merimaskun osuuskaupan laiturissa. Veneen kummina toimi rahastonhoitaja Arja Mäkinen. Kummilta veneeseen saatiin teräskattila ja Rymättylän Märssyvahdeilta Turunmaan saariston merikorttisarja.

Seuraavina vuosina aluksella purjehdittiin enemmän kuin koskaan ennen lippukunnan historiassa. Vuonna 1988 ylittyi ensimmäisen kerran 2500 merimailin raja. Kesällä 1989 vene oli käytännössä liikkeellä yhtäjaksoisesti 27 purjehdusvuorokautta. Partiosukupolvi oli vaihtunut Nordwest II:n ajoista, joten purjehdukset suuntautuivat jo tutuille merialueille. Veneellä kierrettiin Saaristomerta ja Ahvenanmaata ristiin rastiin Ruotsin rannikkoa unohtamatta. Käytännössä venettä käytti kaksi partiosukupolvea, joten purjehdusalue oli pienempi kuin Nordwest II:lla.

Ajan hengen mukaan LA-radiokalusto korvaantui ensin VHF-puhelimella ja vuonna 1990 hankittiin alukseen NMT-puhelin parantamaan turvallisuutta. NMT-puhelin kulki mukana myös muilla leireillä ja joulupukkipäivystys hoidettiin sen avulla. Aluksen talvisäilytyskin helpottui kun paikka löytyi Hahdenniemen venesatamasta. Veneeseen hankittiin uusi purjekerta kesäksi 1989 ja seuraavana vuonna tehtiin koneelle remontti. Moottoriremonttiin saatiin tukea Lionsseilta.

Vuosi 1993 meni purjehduksellisesti poskelleen, kun perävetolaitteen läpiviennin vuotoa ei saatu paikallistettua ja Nordwest jouduttiin nostamaan ylös korjauksia varten. Kaikkein noloimpaan tilanteeseen joutui Ville, joka veneenohjaajakurssin käytännönosalla joutui selittelemään itselleenkin tuntematonta syytä miksi s/y Nordwest III ei ollut saapunut koulutusalukseksi Heinänokkaan. Jostain syystä kurssin kouluttajaksi lupautuneet olivat unohtaneet tiedottaa tapahtuneesta kurssin johtajalle.