Tyyppi : Folkkari
Valmistettu : 1946, Silversundsvarvet Helsinki
Lippukunnalla : 1964-1978
Pituus : 7,64 m / 25 ft
Vesilinjan pituus : 6,00 m
Leveys : 2,20 m
Syväys : 1,2 m
Uppouma : 2,15 tn
Purje pinta-ala : 24 m2
Moottori : Ei
Ohjaajatodistusvaatimus : S (Saaristomeri)

Historia

Ensimmäinen purjevene hankittiin keväällä 1964. Raision seurakunnan kirkkovaltuusto 27.12.1963 tehdyllä päätöksellä myönsi seuraavalle vuodelle määrärahan purjeveneen hankintaan. Määräraha myönnettiin budjettikäsittelyn jälkeen kirkkoherra Veli Heimosen myötävaikutuksella. Määräraha asetettiin siten että jos sopivaa venettä ei vuonna 1964 olisi löytynyt, olisi siirtomääräraha ollut käytettävissä edelleen seuraavana vuonna.

Partiojohtajat Rainer Pentti, Matti Suominen ja Keijo Kujanpää saivat tehtäväkseen hankinnan toteuttamisen. Tavoitteeksi asetettiin keväällä suurempi matkapurjevene tai entinen kalastajavene, johon mahtuisi ainakin 6 poikaa. Eräänä vaihtoehtona mietittiin Boren pelastusveneestä rikattavaa alusta. Esimerkkinä sille oli Puhurin Poikien Pyhämaalaisesta kalastusveneestä tehty s/y Kokko. Ajatuksesta luovuttiin suuren työmäärän (köli, kansirakenne, takila) ja epämääräisen lopputuloksen takia.

Miehet kävivät usein Hirvensalon telakalla katselemassa veneitä. Telakan omistajan vihjeen perusteella löytyi venetelakalta myytävänä kansanvene s/y Nord-west. Veneen omistaja hankolainen johtaja Kurt Wasström laski myyntihintaa 5000 markasta 3000 markkaan kuultuaan veneen tulevan partiolaisten koulutuskäyttöön. Hän oli itsekin entinen partiopoika.

Ensimmäisessä Nord-westissä oli kahdet puuvillapurjeet sekä spinaakkeri. Ilman spinaakkeria purjepinta-ala oli 24 neliömetriä . Puuvillapurjeiden kestoksi arvioitiin 6 beaufordia. Muita varusteita olivat pelastuskorkkiliivit, radiopuhelin ja kompassi. Veneen rekisterinumero oli L 24 ja se oli valmistettu vuonna 1946. Vene makasi hieman vasemmalle kallistuneena, koska sen toinen kylki oli viitisen senttiä pitempi kuin toinen. Tästä syystä alusta ei oltu hyväksytty kansanvenerekisteriin. Veneen viralliset mitat olivat: pituus 7.64 metriä , vesilinjan pituus 6.00 metriä, leveys 2.10 metriä, syväys 1.20 metriä. Köliin oli valettu rautaa 1000 kg ja veneen uppoumaksi merkittiin 2.15 tonnia. Rakennusvaiheessa kansirakenteessa oli käytetty galvanoituja nauloja, jotka ajan kuluessa ruostuivat.

Vene kunnostettiin heti vesillelaskukuntoon ja purjehdittiin kotisatamaan Raision Hahdenniemeen. Etukäteen oli venettä varten hankittu sinne oma poiju. Hahdenniemen vihkitilaisuus kaupungin leirintä- ja virkistysalueeksi pidettiin elokuussa 1964. Kansanveneenä s/y Nord-west soveltui saaristomerelle ja pisimmät matkat tehtiin Maarianhaminaan. Ensimmäisenä vuonna pisin matka ulottui Nauvoon ja muuten purjehdittiin Airistolla sekä Luonnonmaan ympäri. Vene kiinnosti poikia sillä ensimmäisenä purjehduskautena kaikki lippukunnan viisi vartiota ja vanhempainneuvosto osallistuivat purjehduksille.

Veneen suurin kertapurjehdusmiehistö oli 1+7 ja pienin 1+2. Vaatimuksena purjehdukselle pääsemiseksi oli meripartiolaisen kolmannen luokan suoritus. Riittävän päteviä miehistön jäseniä oli lippukunnassa kaksitoista. Muutamalla lippukunnanjohtajalla oli jonkin verran kokemusta purjehduksesta omien purjeveneittensä kautta. Lisäksi luutnantti Hannuniemi oli talvisin antanut meripartio-osastolle merenkulkukoulutusta. Veneen päälliköltä vaadittiin pätevyys saaristomerelle.

Suomen partiopoikajärjestön alusrekisteriin alus merkittiin numerolla 126. Tuohon aikaan alueen lippukunnilla oli käytössä viisi omaa purjevenettä ja kymmenkunta omaa moottorialusta. Turun Partiosissit olivat hankkineet s/y Merisissin 1950, Puhurin Pojilla oli s/y Meriakka, nykyisin maapartiotoimintaan keskittyneillä Salon leiriveikoilla oli s/y Saaristo ja Kuusiston Linnanyrjänät olivat hankkineet vuonna 1964 käyttöönsä pienen purjeveneen.

Vuonna 1965 veneeseen hankittiin kumivene. Vasta kesäksi 1975 veneeseen hankittiin oma perämoottori. Sitä ennen oli pitemmillä matkoilla ollut lainassa perämoottoreita, jotka kiinnitettiin Tomin tekemään rautakehikkoon. Kehikko oli ensimmäisen kerran käytössä elokuussa 1965 matkapurjehduksella Maarianhaminaan. Mukana olivat kaikki piirin veneenohjaajakurssin käyneet Merisudet ja laidat vain pullistelivat kahdeksan matkustajan voimasta.

Kesäksi 1969 johtajaneuvosto päätti hankkia veneeseen uudet purjeet kuluneiden isopurjeen ja fokan tilalle. Vanhempi fokka leikattiin pienemmäksi. Samassa yhteydessä keskusteltiin lippukunnan toiminnan siirtämisestä meripartiotoimintaan tulevaisuudessa kokonaan. Lippukunnassa oli pienessä toiminnan lamassa huomattu että jos venettä ei olisi, niin johtajia olisi vielä vähemmän. Toisaalta vartioikäiset kokivat että venetoimintaan käytettiin iso osa määrärahoista. Tämä oli tulkinnallinen asia sillä esimerkiksi vuoden 1968 kuluista 28% meni veneen huoltoon, vakuutuksiin, radiolupiin, laiturimaksuihin ja kipparikursseihin.

Vuonna 1969 lippukunnan kesäleiri järjestettiin matkapurjehduksena. Purjehdus tapahtui neljässä ryhmässä ja kukin ryhmä liikkui merellä nelisen vuorokautta. Kesällä 1973 käytiin tervehtimässä Satahankaleiriä Bänössä. Pisin matkapurjehdus tehtiin kesällä 1974, kun s/y Nord-west kiersi Ahvenanmaan. Venettä säilytettiin talvisin Luonnonmaan telakalla. Kun Tomi kuoli tapaturmaisesti, jäi lippukunnalta huolehtimatta telakkapaikan vuosimaksu ja telakointipaikka oli poistua lippukunnalta.

Keväällä 1978 s/y Nord-west myytiin Turkuun. Folkkariliiton tietojen mukaan vene on ollut rekisteröitynä Paraisilla Gullkrona Kryssarklubbiin vuonna 1995.